News

Rengaslämpödatan tarkastelu tiedonkeruuohjelmalla on silmiä avaavaa. Koska renkaan lämpö syntyy sen tekemästä työstä, rata-ajossa renkaat lämpenevät eniten kaarteissa. Renkaat lämpenevät myös kovissa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa, mutta muulloin renkaat jäähtyvät. Jopa niin, että ilmassa oleva rengas jäähtyy vähemmän kuin asfaltin pinnalla pyörivä rengas. Alla olevassa kuvassa on esitetty yhden Alastaron kierroksen oikean eturenkaan lämpötila mitattuna monipistelämpötila-anturilla yhdestä pisteestä. Punainen viiva on lämpötila ja sinen auton nopeus. Oleellista kuvassa on havaita kuinka paljon rengas jäähtyy suorilla ajettaessa: 72 °C >> 40 °C (max >> min) ja kuinka paljon lämpötila vaihtelee kierroksen aikana. 1. Vinkki jos mittaa rengaslämpöjä IR-pistoolilla tai pyrometrilla varikkosuoralla, niin varikolle ajo pitää...

Tavoite on sisäänajossa on saada palat kisalämpötilaan, mutta kuitenkin niin että se tehdään vähitellen. Jos lämmitys tehdään liian nopeasti, palan pinta lasittuu. Sisäänajo tulee tehdään kevyellä jarrupainella, noin 50 % käytetystä kisajarrupaineesta. Sisäänajon jälkeen palojen tulisi saada jäähtyä, mutta jos se ei ole mahdollista voidaan sisäänajo suorittaa esim. kisan lämmittelykierroksella. Tämä lyhentää hieman palan ikää, mutta hyvä suorituskyky voidaan näin myös saavuttaa. Palat lämmitetään sisäänajossa noin 500 °C lämpötilaan. On siis normaalia, että palat savuttavat sisäänajon aikana ja pinnoitteet palavat pois. Sisäänajo voi vaatiia jäähdytyskanavien sulkemisen (muista avata ennen kisaa!). Kisapalat ovat yleensä valmistettu niin että lämmitys 500 °C lämpötilaan on jo tehty,...

Rengaslämpötilan optimoiminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä ratamoottoriurheilussa. Renkaan paras mekaaninen pito saavutetaan kapealla toiminta-alueella ja paras pito pitäisi pystyä jakamaan mahdollisimman tasaisesti pyörien kesken.

IR vs. pyrometri

Kulmapainojen säätäminen tulisi tehdä erittäin tasaisella alustalla. Jos tasaista alustaa ei ole saatavilla ja mittausvalmistelu tehdään tarkasti, säädetään vaa'at suoraan XY-kulma-anturilla ja sen jälkeen vaakojen pintojen korot säädetään linjalaserin ja vaaituslevyjen avulla. Kun vaa'at on säädetty tarkasti samaan tasoon, kannattaa kallistuksenvakaimien esijännitys säätää nollaan tai jos se ei ole mahdollista niin, irroittaa vakaajan toinen pää kulmapainojen säädön ajaksi. Lisäksi kannattaa tarkastaa rengaspaineet. Kulmapainojen säätämisen jälkeen on tärkeää tarkistaa pyöränkulmat. Harituksella/aurauksella pystytään vaikuttamaan ajoneuvon dynaamiseen käyttäytymiseen jarrutuksissa sekä mutkan eri vaiheissa. Camberilla puolestaan pystytään vaikuttamaan auton balanssiin sekä pitoon mutkissa. Ideaalia camber kulmaa tutkitaan tarkastelemalla rengaslämpötilojen jakautumista kulutuspinnalla monipiste IR-rengaslämpötila-anturien ja/tai rengaslämpötilamittarin avulla. Edellä mainittuun...